Palaa edelliselle sivulle

Kesäkuun 2009 Kohokohdat

Kohokohdat-sivulle on valittu menneen kuun parhaimmistoa. Valinnat perustuvat tallin väen omiin ehdotuksiin ja perusteluihin. Lopullisen valinnan tekee Josefiina. Piirrustuksille ja tarinoille ei ole annettu mitään kummempia sijoituksia.

Heinäkuun kohikset ovat (jälleen kerran) myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Olin aika ronkkeli, koska yritin valita kohiksiin sellaisia, jotka eivät siellä ole paljoa esiintyneet.

Piirrustukset

Piirtäjä: Sini, Kuva: Kesän parhaat palat
Josefiina: Ajankohtainen aihe (ketäpä kärpäset eivät kesällä kiusaisi!) ja kiva puuväritoteutus.




Piirtäjä: Siiri, Kuva: Suloinen uni
Josefiina: Persoonallinen ja värikäs työ, joka jää mieleen.


Hoitotarinat


31.07. Sade

Blondi seisoi apeana aittakarsinan nurkassa. Sydän kurkussa katselin hoitohevostani.

Istahdin apaattisen tamman eteen ja vedin sen pään syliini. Hyväilin tamman päätä, kieputin sen harjaa sormieni ympärille, hieroin sormenpäillä sen pehmeitä korvia. Ei hörähdystäkään. Tamma vain nuokkui, huuli lerppuen. Se ei välittänyt tekemistäni, seisoi vain edessäni kärsivän näköisenä. Huoahtaen laskin poskeni tamman otsalle ja suljin silmäni. Poskea pitkin vierivät kyyneleet kutittivat. Viesti Blondin sairastumisesta oli säikäyttänyt minut enemmän kuin olin tajunnutkaan, ja nyt saatoin vain olla onnellinen että tamma oli edelleen elossa, vaikkei täysin entisellään vielä.

Lempeästi puhalsin ilmaa Blondin turvalle, olin onnellinen, ettei paikalla ollut ketään muuta. Hinkkasin märkiä silmiäni ja pyyhin nenäni pitkähihaisen trikoopaitani hihaan, minkä jälkeen rullasin hihan ylös. Laskin pääni jälleen Blondin turvalle, oli ollut aivan hyödytöntä pyyhkiä silmät ja nenä, olin vain saavuttanut likaisen paidan enkä muuta.

" Keikki? " Karsinan ovelta kuului.
Heräsin horroksenomaisesta tilastani kuullessani Sinin hiljaisen äänen. Nostin päätäni ja hymyilin laimeasti. Sini pujahti karsinaan ja istahti vierelleni. Nojasin pääni vuorostaan tämän olkapäälle ja nyyhkäisin.
" Mä säikähdin niin kauheasti.. " Kuiskasin vaimeasti.
Sini kääri käsivartensa ympärilleni ja odotti hiljaa paikoillaan.

Nostin päätäni ja katsoin Siniin. Tyttö ojensi nenäliinan, johon niistin nenäni. Virnistin ystävälleni ja yritin hinkata räkää tytön sinisestä paidasta. Oma oranssi paitanikaan ei ollut täysin säästynyt. Hetken kuluttua luovutin ja purskahdin jännittyneeseen nauruun.
" Mä oon ihan säälittävä." Hihitin.
" Joo. " Sini yhtyi mielipiteeseeni nauraen.

Olkapäät välillä hytkähtäen pidätetystä naurusta nousin ylös, kiskoen Sinin mukaani. Hieraisin Blondin otsaa ja suikkasin sille nopean suukon.
" Kyllä sä pian paranet, TERÄSMUMMO. " Totesin sille. Toivoin että sanani pitäisivät paikkansa.

Hyppelehdin Sinin perässä satulahuoneeseen. Ilma oli sateinen, juuri sopiva varusteiden pesuun. Nappasimme varusteet sekä satulasaippuan mukaamme ja kiipesimme portaita ylös melko tyhjään oleskeluhuoneeseen. Varusteet olivat taas päässeet sen verran likaiseen kuntoon, että meillä näytti olevan suuri homma edessä.

Varusteiden pesun myötä ahdistunut oloni tuntui helpottuvan ja saatoin nauraa Sinin jutuille. Sellainen se aina oli, piristi päivääni.

Tyytyväisenä ihailin putsaustyötäni, putsatut ja rasvatut varusteet oikein kiilsivät. Hymyillen raahasin Sinin perässäni pihalle, sateeseen, joka oli yltynyt lähes kaatosateeksi. Istuin märälle nurmelle ja käänsin naamani kohti taivasta. Sade tuntui pesevän pois viimeisetkin huonot olot. Olin aivan varma että sisukas hoitohevoseni selviäisi.

Josefiina: Kertomus Blondin ähkykohtauksen jälkimainingeista. Herkkä tunnelma, helppolukuinen kirjoitusasu. Ihanaa ystävyyttä ja huolenpitoa.